Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla voit järjestää etukäteen itse, miten asioitasi hoidetaan sen jälkeen, kun tulet kykenemättömäksi hoitamaan niitä. Se on joustavampi tapa järjestää asioiden hoito kuin edunvalvonta.

Edunvalvontavaltakirjalla määräät itse, kuka hoitaa asioitasi, mitä asioita hän hoitaa, ja myös miten hän niitä hoitaa. Valtuutuksella varmistat, että asioitasi hoitaa henkilö, johon luotat ja, että asiasi hoidetaan omien toiveittesi ja määräystesi mukaisesti mahdollisimman joustavasti ja luotettavasti.

Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen asiakirja. Jos se ei täytä määrämuotoa, se on mitätön. Siksi sen laadinnassa kannattaa käyttää asiantuntijaa.

Edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 6 §:ssä on määräykset valtakirjan määrämuodosta ja vähimmäissisällöstä:

"Valtakirja edunvalvontavaltuutusta varten on tehtävä kirjallisesti. Valtuuttajan on kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoitettava valtakirja tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa. Todistajien on sen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttaja voi olla ilmaisematta heille sen sisältöä.

4) määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan."

Valtuutetut

Valtuutettuja kannattaa ehdottomasti olla useampia. Jos ainoa valtuutettu kuolee tai ilmoittaa luopuvansa tehtävästään, valtuutus lakkaa olemasta voimassa. Tällaisessa tapauksessa pitää olla toissijainen valtuutettu, joka ottaa tehtävän vastaan.

Toissijainen valtuutettu tulee edunvalvontavaltuutetuksi, jos ensisijaisella valtuutetulla on pysyvä este toimia valtuutettuna tai hän kieltäytyy tai luopuu tehtävästä.

Varavaltuutettu tulee edunvalvontavaltuutetuksi, jos ensisijaisella tai toissijaisella valtuutetulla on tilapäinen este toimia valtuutettuna.

Valtuuttaja voi määrätä, että toissijainen valtuutettu toimii tarvittaessa myös varavaltuutettuna.

Lisäksi olisi hyvä olla perheen ulkopuolinen varavaltuutettu, joka voi toimia silloin, kun valtuutettu on esteellinen toimimaan valtuuttajan puolesta. Esteellisyys voi johtua esimerkiksi siitä, että valtuutettu tai hänen läheisensä on vastapuolena tehtävässä asiassa. Esimerkkeinä vuokrasopimuksen tekeminen, asunnon kauppa, perinnönjako tai lahjoitus.

Mitä asioita valtuutettu voi hoitaa?

Valtuutettu hoitaa valtuuttajan taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita. Taloudellisia asioita ovat mm. arkipäivän raha-asiat, Kelassa, verotoimistossa tai apteekissa asiointi. Henkilökohtaisia asioita ovat terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät asiat, jos valtuuttaja ei kykene päättämään niistä esim. muistisairauden vuoksi.

Valtuutettu ei saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta ellei siitä ole edunvalvontavaltuutuksessa mainintaa. Myöskään kiinteistön myyminen tai panttaaminen ei ole mahdollista ilman valtuutuksessa olevaa määräystä.

Valtakirjaan on myös suositeltavaa kirjata valtuuttajan toimintaohjeet siitä, miten näitä taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita hoidetaan. Esimerkiksi, mitä valtuuttajan asunnolle tehdään, kun hän ei pysty enää asumaan siinä. Tai, miten valtuuttajan aseet jaetaan, kun ne tulevat tarpeettomiksi. Toimintaohjeet helpottavat valtuutetun päätöksentekoa jatkossa.

Miten edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?

Valtuutuksen vahvistamista haetaan Digi- ja väestötietovirastolta, kun valtuuttaja on heikentyneen terveydentilansa vuoksi tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtuutuksen vahvistamista varten on hankittava lääkärinlausunto valtuuttajan terveydentilasta. Hakemukseen liitetään valtuuttajan lausuma siinä tapauksessa, että hän ymmärtää valtuutuksen merkityksen. Lisäksi tarvitaan yleensä myös valtuuttajan aviopuolison lausuma.